Luonnosvaihe

Edellisessä osassa sarjisalbumin tekeminen-sarjassa päästiin käsikirjoitukseen. Tässä neljännessä osassa siirrytään jo piirtämiseen. Itsehän en tee ns kirjallista käsikirjoitusta, vaan suoraan kuvakäsikirjoituksen, jossa tikku-ukkojen, puhekuplien ja tasaruutujaon (viimeisimmän piirsin A5-kokoon, kolme ruutua per sivu. Tein ruudut ja tekstit InDesignissa, tulostin ja piirsin käsin hahmot) avulla hahmotan koko homman.

Nämä ovat makuasioita, mutta jos teit ensin kirjoitetun kässärin, suosittelen kuitenkin vahvasti ennen piirtämään ryhtymistä tekemään edes jonkinlaisen kuvakässärin. Jos suhtaudut piirtämiseen kunnianhimoisesti, voit jo siinä miettiä  hieman kuvakokoja ja kuvakulmia.

Tähän asti olen aina piirtänyt paperille, mutta nyt työn alla olevan albumin kanssa aion kokeilla kokonaan digitaalista työskentelyä. Jopa tekstauksen osalta. Alustavien kokeilujen perusteella joudun käyttämään kahta ohjelmaa: Manga Studiota (eli Clip Studio Paintia) ja InDesignia. Olisin erittäin mielelläni tehnyt albumin taiton ilmaisella Scribus-ohjelmalla, mutta valitettavasti osoittautui, että Scribuksesta ei saa ulos PDF-tiedostoa, joka säilyttäisi mustavalkoisen viivakuvan, vaan se muuttaa ne harmaasävykuviksi. Kunnes homma korjataan (pyyntö lähetetty), pitää juttu hoitaa InDesignissa. Lisäys 22.2.2016: Jos tulkitsen oheista bugisivua oikein, on ongelma korjattu myöhemmin tänä vuonna ilmestyvässä (vakaassa) versiossa 1.5.0. Jee!

Samoin joudun lisäämään tekstit InDesignissa Manga Studion bugin takia, joka leikkaa monista fonteista yläosan pois. Näistä enemmän kun sinne asti päästään! Sitä ennen pitää kuitenkin luonnostella sivut ja miettiä lopullinen ruutujako. Ruutujaosta voit lukea lisää Sarjakuvanteko wikistä ja tästä hieman ”tieteellisemmästä’” Prezi-esityksestä.

Kynä-ja paperihommassa juttu on varsin suoraviivainen: päätetään minkä kokoiselle paperille halutaan piirtää ja merkataan ainakin kevyesti ruutujen rajat. Sitten luonnostellaan lyijykynällä tai punaisella tai sinisellä kynällä. Värillisen kynän käyttö helpottaa tussauksen tai toisen, paremman luonnoksen tekemistä: viivat eivät sekoitu toisiinsa. Systeemi on laajasti käytetty tietokoneellakin tehtäessä. Valopöytä on myös oiva peli tässä vaiheessa, jos piirrät perinteiseen tapaan paperille. Tiitu Takalo piirtää kaiken käsin ja esittelee blogissaan työvaiheitaan.

Teen joskus kuvitustyöt niin, että luonnostelen käsin, skannaan koneelle ja teen värit ja tussauksen Photoshopissa tai Manga Studiossa. Jos haluat tehdä koko sarjakuvasi tai edes osan siitä koneella, tutustu kirjoittamiini MS ohjeisiin. Niissä käydään kaikki tarvittavat asiat läpi, ja jos jotain jää mielestäsi puuttumaan, kirjoita ja kysy, vastaan mielelläni.

(Jos käytät Photoshopia tai vaikkapa ilmaista Kritaa, on työn kulku ja idea ihan sama: käytetään tasoja, joiden avulla erotellaan luonnos ja tussaus.) Manga Studio on siitä hyvä sarjakuvantekijän väline, että samassa kuvatiedostossa voi olla väritilaltaan erilaisia tasoja: mustavalkoisia, harmaasävy- ja väritasoja. Eli on helppo luoda 1200 ppi:n mustavalkoinen bittikarttakuva, tehdä sinisellä kynällä luonnostaso ja sen päälle taas mustalla tussilla viivat:

Resoluutio

Luonnosvaiheessa resoluutiolla ei ole suurta merkitystä, mutta jos lopullinen työ on mustavalkoinen viivapiirros ja painetaan, huolehdi, että resoluutio on valmiissa tiedostossa vähintään 600 ppi, mielellään 1200. Pätee myös skannattavaan materiaaliin, lue niihin liittyen Ahokoivun perusohjeet skannauksesta tai tämä hyvä RCS:n yhteenveto (alkaen sivulla alempana kohdasta ”Tussauksen ja värityksen resoluutio, väritilat ja -profiilit ”). Omista ohjeistani löytyy artikkeli skannatun kuvan viivojen siistimisestä Manga Studiossa. Mitä isompi resoluutio, sen pienempänä yksittäiset pikselit pysyvät ja viivasi näyttää tasaisemmalta ja terävämmältä.

Uuden painolaatuisen m/v viivakuvasivun asetukset MS:ssa (A4-kokoinen ”paperi”)

Ja vastaavasti PS:ssa:

Lopullinen sivukoko on hyvä päättää jo alussa, jotta et joudu skaalailemaan ruutujasi/sivujasi omituisiin mittoihin (lopputuloksessa liian isot/pienet marginaalit jne). Varsinkin jos teet omakustannetta, on tärkeää tutustua mahdollisen palveluntarjoajan paperikokoihin. Esim BoD:llä on ihan omat mitat tuotteilleen. Normi digi -, tai offsetpainoista saat tietenkin melkein minkä kokoisia julkaisuja tahansa ulos, mutta muista että koko vaikuttaa aina hintaan.

Kun pohja on luotu, tehdään sen päälle uusi taso ja piirretään sille luonnos. Kannattaa tehdä ainakin yksi ns. sivupohja-tiedosto, jonka pohjalta tallenna uudet sivut erikseen. Näin et joudu joka kerran piirtämään esim jokaista ruutua uudestaan. (Manga Studiosta on olemassa myös kalliimpi versio, joka mahdollistaa useampi sivuisten töiden teon, vähän samaan tapaan kuin taitto-ohjelmat. Mutta hintaeroa on sen verran, että hommasin itselleni halvemman version. Jokainen sivu on siis tehtävä erillisenä tiedostona ja koostaminen tapahtuu InDesignissa)  Jos siveltimissäsi ei ole valmiiksi sinistä kynää, voit muuttaa minkä tahansa siveltimen piirtoväriksi sinisen (tai jonkin muun värin) Layer properties-paneelista:

Tasojen käytöstä, ruutujen teosta yms lisää MS ohjeissani!

Ensi kerralla tussataan työ (tutkitaan myös miten tulee toimia, jos haluaa lisätä työhönsä harmaan sävyjä) ja katsellaan samalla millainen sivellin siihen sopii ja miten siveltimen asetuksia voi säätää mieleisekseen MS:ssa. Photoshopin osalta olenkin aiemmissa ohjeissa käynyt sivellinasetukset (osat 1-9) läpi.